Powered By Blogger

lauantai 27. helmikuuta 2021

Teleporttaus

 Jokainen, joka joskus on katsonut Star Trek-televisiosarjaa, muistaa Teleportin, jolla ainetta siirrettiin paikasta toiseen. Sarjan hahmot liikkuivat näppärästi huoneesta toiseen ja muistaakseni jopa planeetalta toiselle. Kuluneella viikolla huomasin hetkittäin toivovani, että voisin teleportata itseni johonkin ihanaan, lämpimään paikkaan, jossa korona-kurimus ei kummittelisi ja saisin hetken hengähtää.

Kisaväsymys painaa koronan torjunnassa, vaikka vielä pitäisi jaksaa pestä käsiä, lotrata käsidesiä, pitää turvavälit ja käyttää maskia. Olen ollut kuuliainen kansalainen ja noudattanut annettuja ohjeita. Kaikista varotoimista huolimatta, olen joutunut käymään koronatesteissä jo useamman kerran. Onnekseni testitulokset ovat olleet negatiivisia. Työssäni kohtaan paljon lapsia ja aikuisia, ja jokaisena työpäivänä kannan huolta siitä, olenko altistunut virukselle tai altistanut muita. Meitä on niin monta, jotka elämme tätä samaa huolen täyttämää arkea. 

Mutta, vielä on jaksettava. On oltava tolkun ihminen ja noudetettava meille annettuja ohjeita. On huolehdittava lähimmäisistä ja muistettava myös kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen. Nuoret ja lapset tarvitsevat meitä aikuisia nyt erityisen paljon. Ei jätetä ketään yksin. 

Tarkistin Wikipediasta. Teleportti ei oikeassa elämässä vielä toimi. Kvanttiteleportaatiossa on onnistuttu kaukosiirtämään kvanttitiloja atomista toiseen. (lähde: Wikipedia) Tämä tieto ei suoranaisesti lohduta, mutta antaa toki toivoa, että ehkä vielä joskus Teleportin välkkyvässä valossa siirtyminen sekunneissa paikasta toiseen on mahdollista. 

Sitä odotellessa on keksittävä jotain muuta, josta saa voimaa ja iloa ja joka vie ajatukset pois ikävistä asioista. Kukkaterapiaa ja suussa sulavaa, itsetehtyä Rocky Roadia, kiitos =) 






keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Neilikat



Ihanat, keltaiset neilikat.



Ja samat neilikat kuvattuna hieman eri  asetuksilla... Missä kaikki värit??

 

Auringon paistaessa pakkaspäivänä, nämä keltaiset neilikat tuovat kotiin keväistä fiilistä. Pitkään kestänyt flunssa on vienyt voimia ja pitänyt minut  sohvan pohjalla lepäämässä. Toimintojen kaventuessa ja keskittyessä neljän seinän sisälle, normaali arki on tuntunut niin kaukaiselta ja niin luksukselta. Kaipuu ulkoiluun ja raikkaaseen ulkoilmaan on ollut valtava. 


Heikki Orvolan suunnittelema Miranda lasikulho on ihanan retro. Tänään kulhossa "pieniä aurinkoja" torjumassa c-vitamiini vajetta& yleistä harmautta =) 

Mutta, tänään on vielä levättävä ja kerättävä voimia loppuviikkoon. Valoisaa talvipäivää kaikille! Ja pysykää terveinä!


tiistai 9. helmikuuta 2021

Helmikuu

 Lunta ja pakkasta piisaa näin helmikuussa. Flunssaa potiessa on aikaa ihailla ikkunasta huurteista maisemaa ja pohdiskella tulevaa kevättä. 




Ajatukset karkaavat jo kevään istutuksiin ja puutarhasuunnitelmiin. Yle Areenassa ja Yle Teema Fem:ssa nähdään maanantaisin klo 17.15 uusi norjalainen puutarhaohjelma, Minun puutarhani. Tässä kuvakaappaus ensimmäisen kauden kahdeksannesta jaksosta, jossa aiheena mm. ruusut.


Ruusuisin ajatuksin aika kuluu supsikkaammin (sujuvammin) myös täällä "sairastuvalla". Suosittelen sarjaa kaikille puutarhafaneille =) Valoisaa alkanutta viikkoa !

p.s. Kuvia pergolasta löytyy useammasta postauksesta =) Kuvauskohteen valintaa perustelen sillä, että mielestäni kuivuneet humalan kävyt ja varret ovat kauniita lumikuorrutteella. Varsinkin nyt, kun lunta on niin runsaasti.. Luminen humala on myös oiva näkösuoja muuten niin paljaalla takapihalla ja siksi köynnös leikataan alas vasta toukokuussa. Jonain kesänä olen jättänyt osan kuivuneesta köynnöksestä kasvitueksi uusille humalan versoille. Toimii =)