Jouluisia tunnelmia

Jouluisia tunnelmia meiltä. Kiitos kaikille, jotka olivat osallisena mukavaan ja leppoisaan jouluun. Piparitalo on vielä kuvaamatta, mutta siitä myöhemmin (tavoitteena saada se säilymään ehjänä loppiaiseen saakka ). 

Joulu on jo ovella

Tänä vuonna olen valmistautunut jouluun kuuntelemalla jouluista musiikkia. Tänään, flunssaa potiessa on ollut aikaa etsiä musiikkia netistä. Jouluinen kappale Haloo Helsingiltä, olkaa hyvä

Hyvää ja rauhaisaa joulunodotusta kaikille =)

Gluteeniton piparitaikina

Aloitin sunnuntaiaamuni piparitaikinan keitolla. Inkiväärin ja kanelin tuoksu on vaan niin ihana että halusin tehdä itse taikinan  =) Tämä oli jo toinen piparisatsi tänä syksynä. Aiemmin käytin valmista taikinaa (Myllyn paras), joka oli perinteinen vehnästä valmistettu.

Tällä kertaa pipareiden ohje löytyi Myllyn nettisivuilta. Muutin ohjetta sen verran, että korvasin osan jauhoista pelkällä tattarijauholla sekä lisäsin ½tl leivinjauhetta. Taikina oli helppo leipoa myös vähän lämmenneenä ja valmiit pipparit olivat pehmeitä ja sopivan mausteisia. Pipareista tuli melko vaaleita, sillä jauhoseos oli hyvin kaurainen. Suosittelen tätä ohjetta peruspipareiden vaihtoehdoksi =)

Gluteeniton piparitaikina

100 g voita
2 dl tummaa siirappia
2 rkl piparkakkumaustetta
1 kananmuna
5 dl gluteeniton jauhoseos (täysjyväkaura)
1 dl tattarijauhoa
1tl ruokasoodaa
½ tl leivinjauhetta

Voi, siirappi ja piparkakkumauste kiehautetaan. Jäähtyneeseen seokseen lisätään kananmuna. Jauhot sekä leivinjauhe ja sooda sekoitetaan ja vaivataan taikinaan. Annetaan maustua jääkaapissa jopa seuraavaan päivään saakka. Taikina kaulitaan ja piparit paistetaan 200 asteessa noin 6-8 min.

Tonttuovi ja vähän muutakin

Tänään satoi taas lunta ja toivotaan, että tämä lumi pysyisi edes muutaman viikon maassa. Ilman lunta on niin mahdottoman pimeää... Kuvan leikkimökki sai pari viikkoa sitten oman ulkovalon sekä pikkuisen kuusen terassille. Mökki kaipaa vielä havukoristeita tai jouluvaloja. Tai ehkäpä molempia.

Joulu hiipii myös talon sisätiloihin. Ensimmäinen piparisatsi on jo paistettu (ja maistettu =)) ja kodissa joka joulu vierailevaa tonttua on muistettu omalla tonttuovella. Pikkuinen ovi löytyy keittiöstä. JEE! Ovipakkaus löytyi Prismasta ja se maalattiin akryylimaalilla harmaaksi. Kranssi syntyi tuohipalasta, helmistä sekä sydänpaperinarusta. Tontun ovi kaipaa vielä kaverikseen postilaatikkoa ja portaita. Kylläpä sitten tontun kelpaa kulkea =) Värikkäät Pomponit odottavat vielä inspiraatiota ja innokasta askartelijaa. Katsotaan mitä niistä syntyy...

Muutama kuva jouluun valmistuvasta kodista. Heikki Orvolan Miranda-malja sai jouluiset valot sekä seurakseen katajan oksia. Vihreät havut miellyttävät silmää tänä vuonna ihan erityisesti.

Mukavia pikkuisia projekteja on siis suunnitteilla vastaiskuna tähän mahdottomaan kaamokseen. Hyvää ja valoisaa alkanutta viikkoa!!

Pyhäinpäivästä

Eilinen Pyhäinpäivä oli pimeä ja sateinen. Meillä kotona oli pimeydestä huolimatta (tai ehkä siitä johtuen)  vauhdikkaat ja iloisen riehakkaat lasten  Halloween-juhlat. Olohuoneessamme havaittiin diskoa tanssimassa useita noitia, kissaeläimiä ja jopa Batman =) Hauskaa oli ja herkut maistuivat tanssin ja leikkien lomassa. 

.

Näin vähiin kävi juhlien jälkeen Haamu-jengi -marenkihaamut oli vaan niin hyviä =)

 Päivä oli niin touhukas etten ehtinyt kuvaamaan kuin vasta juhlinan jälkeen -iltamyöhään kävimme sytyttämässä kynttilät läheisten haudoille. Kaunista =)

Vapaapäivänä

Huippu sää, valkoinen puuterilumi ja aikatauluton vapaapäivä. Voiko enää enempää toivoa marraskuun ensimmäiseltä keskiviikolta. Aamulla pakkasin autoon oksasakset ja kameran ja seuraksi sain luppakorvaisen koiran =) Yhdessä teimme retken lumisen metsään. Tuliaisina toin kotiin ison jätesäkillisen havuja -iltapäivällä sidoin katajan oksista kranssin vanhaan risupohjaan ja koristelin kuistia kuusen oksilla. Metsän rauha ja hiljaisuus oli vaikuttava kokemus. Ja mikä valo - WAU!! Enemmän tätä ja vähemmän harmaata loskaa&räntää Kiitos =)

Ihan jäissä

Lomaviikko oli ja meni -viikko kului hurjan nopsaan,  jälleen kerran =) Pikainen visiitti Tallinaan oli  mukava irtiotto arjesta. Kaupungin yleisilme on siistiytynyt viime vuosina tosi paljon ja monta mielenkiintoista  paikkaa jäi vielä näkemättä. Tyylikäs Rotermannin kortteli oli yksi näistä paikoista, joka on nähtävä uudelleen. 

Ja sitten ihana pinkki mäkkäri =) 

Sateisen syysloman jälkeen sää on muuttunut kylmäksi ja ensimmäinen lumikin on jo kertaalleen satanut maahan ja sulanut pois. Tänä aamuna kävin pihalla kuvaamassa pakkasyön tekemää taidetta. Kaunista. 

Pioni

Ruusun nupuillaan oleva kukka

Huurteinen keijunkukka

Kauniin kuulasta keskiviikkoa kaikille =)

Lomaa odotellessa

Loman odottelu saa mielen kepeäksi ja malttamattomaksi. Yritän olla vahva ja jättää loman aikataulujen etukäteen suunnittelun minimiin. Jos tällä lomalla vain olisi ja ei tekisikään yhtään mitään tärkeää ja kiireellistä. Olisi kerrankin laiskamato ja makoilisi vaan sohvalla. Lukisi hyviä kirjoja, roikkuisi ihan törkeän paljon netissä ja kääntäisi sen verran kylkeä ettei vallan makuuhaavoja syntyisi...

Juu, pahoin pelkään että arki (tässä tapauksessa perheen yhteinen loma)  ei vaan mene niin, että äiti voisi lopettaa hommat kokonaiseksi viikoksi ja ihan vaan olla. On laitettava ruokaa kohtuullisen säännöllisesti, imuroitava kerran päivässä/joka toinen päivä (koiralla hillitön karvanlähtö syksyisin) ettei kukaan saa astmakohtausta sisätilojen eläinpölyn vuoksi, ulkoilutettava koira, keksittävä  vaihtoehtoja lasten tubettamiselle ja pleikkapelien pelaamiselle, oltava erotuomarina  riitapukareille (yhteinen vapaa-aika voi äkikseltään käydä sisarusten hermoon) ja parisuhdettakin pitäsi ehtiä hoitaa ja olla aikuisten kahdenkeskistä aikaa... ja jotain muutakin akuuttia menoa saattaa ilmetä, luulen näin...

Mutta, jos viikosta saisi edes yhden päivän (tai pelkän iltapäivän) laiskotteluun ja löhöilyyn niin se olisi jo tosi kivaa ja antoisaa =) Tämä lienee sangen realistinen ja saavutettavissa oleva tavoite. Hyvää loppuviikkoa kaikille =)

Syksyllä

Hienot ruskanvärit piristävät näitä muuten niin harmaita ja sateisia syyspäiviä. Ruskakuvia en ole päässyt vielä kuvaamaan -tässä postauksessa on siis tyydyttävä punaisen pelarguun kesän viimeisiin kukkiin  =)

Koulujen alettua aika on mennyt ihan hurjaa vauhtia eteenpäin. Uusia rutiineja harjoitellaan yhä ja pikkuhiljaa arki alkaa sujumaan supsikkaammin (=sujuvammin).

Kiireen kesytys lienee se ikuinen haaste näissä elämän ruuhkavuosissa. Keskittyminen tähän olemassa olevaan hetkeen kuulostaa hienolta ja niin itsestään selvältä asialta -käytännössä se toteuttaminen on yhä minulle hankilökohtaisesti se "mission imbossible"...

Kaupallinen yritys, joka kouluttaa meitä onnettomia(?) kiireessä hötkyileviä aikuisia keskittymään hetkeen on esimerkiksi netistä löytyvä Ceesto. Suosittelen kurkkaamaan heidän sivujaan jos asia tuntuu kiinnostavalta tai ajankohtaiselta.

Hetkeen keksittyminen, vanha tuttu kotoilu ja hyggeily (nyt niin muodikas tanskalainen juttu) linkittyvät mielestäni toisiinsa, sillä kaikilla on sama tavoite; Kiireelle ja stressille stop. Hiljennetään ja nautiskellaan elämästä.

Syksyisestä sateesta huolimatta, lempeää keskiviikkoa kaikille =)

Neitoperhot

Kaikesta surusta ja ikävästä huolimatta elämä jatkuu ja sen onkin jatkuttava. Arki pyörii taas uudenlaisena, kun perheen kuopus aloitti koulun ja innokkaan ekaluokkalaisen kanssa harjoitellaan kelloa, lukujärjestystä, I-kirjainta sekä lukuja 1-10 =) Huikeaa oppimisen iloa on havaittavissa joka päivä, mahtavaa!

Haikeus kulkee yhdessä ilon kanssa -ihanaa, että saan olla mukana koululaisten arjessa ja myötäelää elämän isoja muutoksia. Haikeus astuu kuvaan kun tiedän, että tämä on viimeinen ekaluokka ja viimeiset vuodet Pikkukakkosen seurassa... Toki varmaan vielä myöhemminkin tulevaisuudessa avaan automaattisesti tv:n klo 17 ja valitsen Ylen kakkosen. Ja mikäpä minua estää seuraamasta Postimies Paten ja Jessi-kissan seikkailuja arki-iltaisin jos siltä tuntuu... Silti, yksi elämänvaihe on ohi kun "perheen vauvasta" tuleekin ihan yllättäen (mihin ne vuodet katosivat??) koululainen.

Ettei nyt vallan vaivuttaisi slaavilaiseen melankoliaan ja haikeuteen, niin laitan valoisia (ihan auringonvärisiä) kuvia takapihalta. Aurinkoinen syyspäivä toi pihalle pörriäiset ja perhoset... 

Aurinkoista syyspäivää !! Ja kyllä se flunssakin tästä vielä talttuu...

Ötökkä-kirjastakin bongattu neitoperhonen

Ja sen kaveri tuli myös piipahtamaan takapihan kukkabaarissa =)

Nauhukset ovat olleet mehiläisten juttu...

Ihanat keltaiset samettiruusut (Jättikoko) ovat saaneet yllätysvieraan eli kurkkuyrtti oli kylväytynyt ruusujen sekaan...

Lilja kukkii yhä

Joskus ei sanat riitä

Raskas ja rakkauden täyteinen päivä. Ystävän viimeiset terveiset ja elämänohjeet meille, jotka jäimme häntä kaipaamaan, tulivat tänään Johanna Kurkelan laulun myötä. Tämä on niin  hyvä kappale, että on pakko jakaa se täällä teidän kanssanne. Rohkean ja niin viisaan naisen muistolle. Sanat eivät riitä kertomaan enempää...

Johanna Kurkela: Olkaa kilttejä

Kepparien kesälaidun

Joskus taannoin televisiosta tutuksi tullut kirjakerhon mainospätkän hokema: Lukeminen kannattaa aina, on mielestäni oikeasti tosi hyvä ja viisas ohje kaikille.  Eilinen kirjastokäynti tukee tätä ajatusta. Melkoisen alavireisenä ja suruissani menin etsimään runokirjaa& sopivaa runoa ystävän muistolle tulevaan muistojuhlaan,  mutta kirjahyllyjä kahlatessani löysinkin haikean runokirjan lisäksi sympaattisen ja selkeästi kirjoitetun kirjan keppihevosista =) Surumieli sai siis hetkeksi väistyä tämän hulvattoman heppakirjan myötä =)

Kepparit ovat olleet kova sana viimeiset kaksi vuotta, kun perheen nuorin lapsi harrastaa hevoskirjoja sekä keppariratoja kavereiden kanssa. Venla-Maria Uutelan kirja: Keppari, keppihevosten maailma, oli aivan nappivalinta iltalukemiseksi meidän innokkaalle kepparifanille.

 Kirjassa kerrotaan kirjoittajan omasta keppariharrastuksesta sekä luodaan monipuolinen katsaus keppareiden maailmaa. Riemastuttava opas kertoo mm. miten keppareita hoidetaan, koulutetaan ja mitkä ovat keppareiden yleisimmät sairaudet =) Kirjassa myös ohjeet keppareiden tekoon.

Kirjan kuva oivallisesta heppatallista

Kirja innosti minut ja perheen heppahöperön suunnittelemaan uusia kepparitavaroita sekä ompelemaan nykyisille keppareille uusia kavereita. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille asiasta kiinnostuneille =)

Tässä kuvassa nykyiset tallin asukkaat Iiris (musta kangashevonen) sekä Laku (harmaa sukkahevonen).

Onnea on...

Olenkohan joskus ennenkin lainannut kiinalaista sananlaskua:

Jos haluat olla onnellinen päivän, 
ota humala.
Jos kolme päivää, mene naimisiin.
Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se.
Jos haluat olla ikuisesti onnellinen,
ryhdy puutarhuriksi.

Ihania kukkasia putkahtelee runsaiden sateiden jälkeen ja toiveissa on, että kaikki ehtivät kukkia ennen syksyä. Nyt toivoisin, että tämä kesä ei koskaan loppuisi, niin saisin nauttia kaikesta tästä väriloistosta, ihanista tuoksuista ja pehmeästä nurmikosta varpaiden alla...

Kesää on vielä jäljellä

Ensimmäiset helteet alkavat vasta nyt -voisi siis sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan vai mitä...

Kesän kukat kukkivat pari viikkoa myöhemmin kuin vuosi sitten. Ihanat, pulleat pionit alkavat jo lakastua mutta liljat ovat vielä nupullaan. Yllätys kasveja putkahtelee kukkapenkkeihin ja takuuvarmoja kasveja häviää. Puutarhallani lieneekin ihan oma, vähän villi sielunelämä.

Aurinkoista elokuuta kaikille=) Ja ensimmäiset kuvat ovat maailman kauneimmasta kukasta, pionista.

Itsestään kylväytynyt kurkkuyrtti kukkii  kauniisti kukkapenkissä

Kuunliljat ja herneenversot samassa maljakossa

Takapihalle kasvoikin ihan oma niitty =)

Kesälomaviikko

Kuvat kertokoot puolestaan tästä kesäloman viikosta. Lomareissu Tuuriin oli kiva ja majoituspaikka Tuuri Resorts oli positiivinen yllätys. Mökit  keskellä maaseutua hiekkarantaisten lampien äärellä olivat todella siistit ja naapuritallin hevoset ja lampaat lisäsivät maalaisidyllin viihtyisyyttä =) 

Rentouttavaa viikonloppua =)

Juhannusviikolta

Aurinko pilkahtaa ajoittain ja kesäfiilis pääsee valloilleen. Poutaiset kesäpäivät kuluvat "ihan pihalla" ja some-maailmaan sujahtaminen jää sadepäiviin. Tässä muutama kuva puhelimen kameralla näpsittynä (laatu valitettavasti sen mukainen). Valoisaa alkavaa viikkoa =)

Lapsuuden kesämuistoja verestämässä vanhan tiilitehtaan rannalla

Kakkukestit ja sen seitsemän sorttia