Powered By Blogger

lauantai 1. lokakuuta 2022

Syksy

 Heissan! Tiedättekö mitä, mulla oli ihan huippu hieno kesä. Kesän voisi tiivistää kolmeen ärrään (RRR). Miun kesään kuului siis Rokkia, Rauhaa ja Resilienssiä. Ja kyllä vähän puutarhanhoitoakin, mutta pääosassa olivat elämykset, ihmiset ja tasapaino. 

Edellinen kesä kului rintasyöpä-uutista sulatellessa ja toipuessa tutkimuksista ja hoidoista. Tänä vuonna päätin käyttää kesän elämiseen ja elämyksiin. Pääsin pitkästä aikaa Ilosaarirokkiin, Ilovaarirokkiin ja ikonisen Neljän ruusun 40v. konserttiin. Kesän festarit olivat siinä, sillä olin myös koko kesän palkkatyössä. Koronasulkujen ja sosiaalisen eristäytymisen jälkeen ihmisten tapaaminen oli ihanaa ja vähän pelottavaakin, sillä olin ollut syksystä kevääseen eristyksissä ja eristäytyneenä syöpähoitojen vuoksi ja oppinut pitämään etäisyyttä virusten ja bakteerien pelossa. 

Kesä oli huikean värikäs ja kevyt. Ja herkullinen, sillä söin jäätelöä lähes päivittäin =)

Nyt eletään syksyä. Elämä on taas uudenlaista, kun arki täyttää kalenterin ihan liikaakin. Syöpä näyttäisi olevan nyt poissa, mutta 100% varmuutta asiaan ei vielä ole. Aika näyttää, miten kehoni toimii ja pysyykö syöpä poissa. Toivoa ja resilienssiä tarvitaan yhä, ehkä vielä enemmän kuin vuosi sitten. Nyt Roosa-nauhakampanjan aikaan, syöpäsairaat ovat mediassa esillä monin tavoin. Sosiaalisessa mediassa pyörii monenmoisia tunteisiin vetoavia kirjoituksia taistelusta syöpää vastaan jne. Henkilökohtaisesti toivon, että sen sijaan, että peukutat tai jaat jaxuhaleja, sydämiä tai yläpeukkuja syöpäsairaille sankareille, teet jotain vielä syvempää. Meillä jokaisella on suvussa, perheessä tai ystäväpiirissä joku, joka sairastaa syöpää, on sairastanut tai menehtynyt tai parantanut syövästä. Toivon, että facebookin tai instan sijaan, muistat syöpään sairastunutta ystävyydellä, arjen teoilla ja arkisella kuulumisten kysymisellä. Meistä jokainen tarvitsee myötätuntoa ja kohtaamisia. Meistä jokainen haluaa olla nähty ja kuultu, sellaisena kuin on.  Varsinkin nyt tarvitaan  toivoa. Ei jätetä ketään yksin. 

Ja sitten niitä kuvia tästä syksystä.