Powered By Blogger

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Ihmeellinen on elämä

Pitkästä aikaa blogia päivittämässä =) Työn, opiskelun ja perheen yhdistäminen samaan pakettiin on kiehtovaa mutta kovin aikaa vievää. Päivät ovat menneet kuin siivillä jos tämä kulunut fraasi sallitaan.

Viime päivityksen jälkeen on satanut lunta ja  sen jälkeen satanut taas vettä. On ollut synkkää ja pimeää, on ollut valoisaa ja valkeaa. Tänä viikonloppuna olemme saaneet taas talven takaisin ja mieli alkaa virittäytyä jouluun. Ihanaa puhdasta lunta ja talvifiilistä on sääennusteen mukaan taas ainakin muutama päivä luvassa.

Otsikko ihmeellinen on elämä voisi viitata, joka jouluiseen klassikkoelokuvaan (vuodelta 1946 ) tai se voi vain  toteamus: ihmeellinen on elämä. Valoitan vähän tätä viimeistä vaihtoehtoa.

Perjantaina oli "älä osta mitään päivä" ja sattuipa niin, että ostin sohvan. Tänään päätin ulkoilla ja liikkua luonnossa mutta  olenkin ollut päivän sisällä koneella "some-asennossa". Isänpäivän jälkeen annoin luvan itselleni laittaa joulukoristeet -yhtään koristetta ei ole vielä päässyt esille (tähän ei lasketa niitä joulukoristeita, jotka ovat olleet kestona esillä koko vuoden lasivitriinissä). Juu, ja kaiken oppikirjoista lukemani jälkeen päätin olla viisas ja lempeä äiti levottomalle teinille -ja kuinkas ollakaan, viisaudesta ei ollut jälkeäkään kun kävimme dialogia (tai siis motkottavaa monologia) arjen pelisäännöistä... Ihmeellinen on siis elämä...

Taitavalle piparitalon tekijälle lämmin kiitos taas tänäkin vuonna -tästä on hyvä aloittaa ensimmäisen adventin vietto =)





Ja se uusi sohva. tykkään!! Ermatiko valmistaa =)


keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Himmeli

Kun isossa maailmassa sattuu ja tapahtuu kaikenaikaa todella, todella kummallisia asioita, niin oma mieli alkaa kaivata yhä enemmän rauhaa ja harmoniaa tähän pieneen ja  henkilökohtaiseen elämään. Maailmaa ei voi muuttaa mutta omaa elämää voi tai ainakin omaa ajatusmaailmaa voi...

Tänään, talvisen pakkassään innoittamana aloin haaveilla HIMMELISTÄ =) Himmeetä??? JUU, voi olla että vähän niiinkin mutta mieleeni palautui "kultainen" 80-luku, kun oma äitini väsäsi meille kotiin himmeleitä näin marraskuussa... Himmeleissä on jotain sympaattista ja ikiaikaista. Jo itse nimikin on jotenkin niin veikeä ja tuo mieleen keltaisen oljen ja tietenkin suomalaisen maalaisjoulun.

Haaveissa nyt siis moderni versio perinteisestä olkihimmelistä eli  taito shopi:n valohimmeli. Kuva lainattu taito shop:n sivuilta. Hienoja, vai mitä. Valoa kansalle valohimmelin merkeissä =) Innostavaa loppuviikkoa =)