Onnea on

Keväisen auringon lämmittäessä poskia ja talitintin laulaessa iloista titityytään myös pessimismiin ja synnyinlahjana saatuun perussynkkyyteen taipuvainen ihminen voi kokea  ilon läikähdyksen ja onnentunteen - elämä voi sittenkin olla keveää. 

Lisääntyneen valon määrästä voimistuneena listasin viikon ajan onnea tuottavia asioita. Tässä niistä muutamia:

ONNEA ON...
- rakas, vaikkakin välillä voimia vievä perhe sekä monenkirjava (ja välillä haastavanakin koettu ) joukko lähi-ihmisiä, joita sukulaisiksikin sanotaan
- äiti (minun oma)
- kiireetön ja luova askartelupäivä lapsen kanssa

- puhelu ystävältä, josta en ollut kuullut mitään pitkiin aikoihin

-  ihka ensimmäiset 100% onnistuneet kotitekoiset gluteenittomat sämpylät (minä osaan!!)
- ystävän kommentti (turhaan) autolla ajooni, kun olisin voinut kohottaa kuntoani kävellen (joku välittää minun terveydestäni !!!)
- tekstiviesti aviomieheltä 
- postin tuoma lehti " Unelmien Talo&Koti" (ihania sisustusjuttuja!!)
- siskon neulomat punaiset lapaset  
- Pandan tumma suklaa 
- laulava ja naurava työkaveri 
-  pieni sana: kiitos

Keski-ikäinen lähiöäiti automarketin pitkä-ripaisessa huuli pyöreänä

Kuten otsikosta jokainen savonsukuinen osaa lukea -mami kävi Alkossa. Lapset ja mies istuivat kärsivällisesti autossa odottamassa automarketin parkkipaikalla kun mamma päätti "ihan nopeasti vaan" käydä ostamassa pullon oikeaa valkoviiniä, lasipullossa, ihan vaan viikonlopun kunniaksi.

Viinin nauttiminen ja sen ostaminen on sen verran harvinaista ( lasten ja perheen onneksi) ettei minulla ollut mitään "suosikki viiniä" eikä "suosikki maata" eikä hajuakaan viinien makuja kuvaavista termistöistä... Siksi aikani ihmeteltyäni ja pyörittyäni viinihyllyjen välissä rohkenin kysyä nuorelta naismyyjältä neuvoa viinin valinnassa.

Tarkoituksena oli siis nauttia lasi valkkaria kun lapset ovat menneet nukkumaan ja viinin "kyytipoikana" olisi mitä viikonloppuna keittiön kaapista sattuu silloin löytymään. Ammattitaitoinen myyjä kyselikin tarkemmin minkälaiseen tarkoitukseen haen viiniä. Onko kyseessä joku ruoka johon haen sopivaa seuralaista viinistä. Koska viini todennäköisemmin tultaisiin nauttimaan lapsilta syömättä jääneiden juustonaksujämien ja  muussaantuneiden pussinpohja-sipsien kanssa olin jo vastaamassa myyjälle"juustonaksut", mutta koska rehellinen vastaus olisi kuulostanut hivenen rahvaanomaiselta niinkin hienossa ympäristössä niin vastasin, että haen  seurustelujuomaa, jonka kanssa olisi tarjolla "pientä suolaista"...

Myyjä esitteli minulle useamman viinin, joista valitsin (uskallanko enää tässä paljastaakaan...) sen pullon, jossa oli kivoimman näköinen etiketti =)

Minulla kävi hyvä tuuri ja tulin ostaneeksi pullon saksalaista "Black Tower Riesling Gewurztraminer":ä  Pullon etiketti mainitsee, että tämä viini sopisi hyvin thai- sekä aasilaisen ruuan kanssa. Viini on maultaan raikas, ei liian makea ja siinä maistuu sitruuna. Miehen kanssa teimme illan aikana analyysiä ja tulimme siihen tulokseen että viini sopii erinomaisesti naksujen kanssa mutta sen lisäksi myös äyriäisten ja kalan kanssa. Suosittelen ! En voinut laittaa kuvaa koko pullosta vaikka sen onkin niin tyylikäs... Viinistä ei ole näet enää paljoa jäljellä ja sekös vasta olisikin tyhmää laittaa kuva lähes tyhjästä pullosta... Jossain menee raja, myös lähiömamilla...

Taikinaterapiaa

Viikonloppuna ehdin vihdosta viimein leipoa ja kokeilin uutta, talvilomaviikon sukulaisvisiitillä saatua reseptiä. Helppoa ja nopeaa on avainsana, joka saa minut innostumaan ja kokeilemaan uusia ruokaohjeita. Tämäkin kakkusten ohje on siis sellainen. Ja mikä parasta, tässä ohjeessa ei käytetä vehnää...

2 munaa
2 dl juustoraastetta
1,5 dl mantelijauhetta tai pähkinäjauhetta
1tl leivinjauhetta

Aineet sekoitetaan ja tehdään pieniä matalia kakkuja. Paistetaan 225 asteessa kullanruskeiksi eli 
noin 10 min.

Innostuin leipomaan omenapiirakkaa ja pannukakkua. Omenapiirakassa kokeilin vehnän vaihtamista vaaleaan Jytte-jauhoseokseen. Siitä sitten seuraavan kerran. 

Laitan kuvan vielä meidän vesiviljelystä (Indoor garden) eli tässä  basilikaa ja timjamia suoraan kaupan hyllystä. Timjami on viihtynyt meillä  jo kolme viikkoa ja veteen lisättävän ravinteen ansiosta hän kukoistaa vieläkin. Ihanan tuoretta ja vihreää ja niin keväistä. Nämä ruukkuyrtit voivat hyvinkin kestää terveinä alkukesään asti, jolloin heidät siirretään multaan ja kasvihuoneeseen.

Kurkkaus kesäiseen blogiin

Lomafiilikseen päästyäni huomasin, että  vuosittain aina vain paheneva puutarhahulluus on jo osoittanut ensimmäisiä vakavia oireitaan.  Aamulla kierrän ensimmäisenä tarkastamaan kodin ikkunoista pihan lumitilanteen. Koska eletään vielä talvea niin maassa on lunta ja jäätä. Jään siis sisälle, keitän kahvit ja aloitan blogien selaamisen. Ensimmäisenä kurkkaan mitä tanskalainen puutarhaguru, Dalby, on päivittänyt sivuilleen (epistä, tanskassa ei ole  ollut enää lunta pitkiin aikoihin...) ja sen jälkeen jatkan selaamista mitä muut samoista hulluuden oireista kärsivät kanssaihmiset ovat laittaneet sivuilleen.

Tänä aamuna löysin ihanan kuvan blogista "Kanelia ja kardemummaa". Jotain tämän tyyppistä haluan meidänkin etupihallemme... Kerroksellinen ja rehevä istutusalue on sekä kaunis että antaa pihalle hyvän tuulensuojan ja näkösuojaa naapuriin. Tässä kuvassa näkyy miten  havut sulautuvat pensaiden, perennojen ja muiden pikkupuiden kanssa  hienosti yhteen. Aivan mahtava kuva!!

Eilen innostuin siivoamaan kaappeja ja tein varsinaisen löydön -kaappien kätköistä löytyi viime keväänä hankittuja kukansiemeniä. Olin jo unohtanut nämä pussukat... Innostuinkin jo istuttamaan orvokit ja unikot. Muut siemenet taidan kylvää suoraan avomaalle tai istutuslaatikkoon. Unikosiemenistä laitoin esikasvatukseen vain puolet -jätin varmuuden vuoksi osan suorakylvöön. Jos vaikka unohdankin hoitaa ja helliä näitä esikasvatettuja taimia niin unikoille jää vielä yksi mahdollisuus selvitä hengissä avomaalla luontoäidin hoidossa.

Onnistuin pitämään hengissä yhden viime kesänä ostetun pelargonian ja otin siitä muutaman pistokkaan "minikasvihuoneeseen" kasvamaan. Pidetään peukkuja, että pistokkaat lähtevät kasvamaan ja saan kesällä uusia, kukkivia pelargonioita.