Valkeaa ja pehmoista

Tänä aamuna heräsin siihen, että varpaitani paleli. Arvasin, että yöllä pakkanen oli taas kiristynyt. Parempi puoliskoni on ollut vahvasti sitä mieltä, että meidän on osallistuttava säästötalkoisiin ja talon sähköinen lämmitys pidetään minimissä. Toki tämä on taloudellisesti järkevää ja suotavaakin mutta, näin lomapäivänä huonosta ääreisverenkierrosta kärsivä ei osaa arvostaa säästyneitä senttejä vaan ärsyyntyy ja tuntee kokevansa vääryyttä ja kärsimystä aivan turhan takia.

Onneksi pikainen vilkaisu ikkunasta vähensi ärsyyntymisen määrää. Aurinko oli näet noussut pitkästä aikaa taivaalle ja maisemat olivat kuin suoraan talvisesta postikortista. 

Ihanaa valkeaa ja pehmeää lunta oli varissut taivaalta ja auringon säteet kimmelsivät kuurassa kuin pienet timantit. Voiko tässä nyt enää sisällä möksöttää ja kylmyyttä valittaa kun ympärillä on näin kaunista ja puhdasta... Juu, tosin ulkona se vasta kylmää onkin, peräti runsaat -20 astetta. Huopatossut ja villahousut jalkaan siis ja ulos reippailemaan (tai ainakin pikaisesti ulko-oven raosta blogikuvia ottamaan...).