Powered By Blogger

lauantai 29. helmikuuta 2020

Luonnon ihmeitä

Opintovapaalla on aikaa tarkkailla etupihalle asennettua lintulautaa. Juu, myönnän, tämä on siis ehdottomasti aikuisopiskelijan harrastus -ei ehkä vielä elämänsä ensimmäistä opintoaan suorittavan opiskelijan ykkösharrastus ns. luppoaikana =) Harrastukseni ajoittuu lounastuntiin, jolloin on aikaa täyttää pyykinpesukonetta ja mikrottaa ruokaa. Siinä lomassa ehtii hyvin kurkata ulos ikkunasta ja ihmetellä citymaiseman luonnon ihmeitä.

Lintulauta on ollut nyt useamman vuoden käytössä ja olemme mieheni kanssa tunnistaneet kävijöistä jo useampaa sorttia. Lintukirjat ovat olleet ahkerassa käytössä lajitunnistuksessa ja meille on muodostunut jo oma sanasto, joilla kuvailemme laudalla ruokailijoita.

Eniten olemme tavanneet ihan "perusjamppoja" eli talitiaisia sekä luonteeltaan ärhäköitä sinitiaisia. Papukaijanokkaiset eli näyttävät viherpeipot ovat tänä talvena vierailleet edellisvuosia pienemmällä porukalla. Vatsaviiruinen urpiainen on aivan uusi tuttavuus. Olemme panneet merkille, että urpiaiset kaveeraavat  ja hengaavat näiden viherpeippojen kaa. Hämmennystä lajitunnistuksessa aiheutti eräänä päivänä lintu,  jonka "pensselin päässä" oli keltaista. Hämmennys johtui siis kuvailusta pensseli, korjasin kyllä miehelleni, että kyseessä on pyrstö, jonka kärki oli keltainen. Lajin tunnistimme onnistuneesti tilheksi.

Helmikuun uusia tuttavuuksia ovat keltasirkut, joita olen viimeksi nähnyt lapsena maaseudulla. Komeat punatulkut eivät sensijaan ole vielä  löytäneet meille ja heitä olen jo kaipaillut... Jännitystä tähän kevääseen tuo taas paikallislehden lintubongauskisa, jossa arvuutellaan joka viikko uutta lintulajia. Viime vuonna kisa jäi osaltani kesken, sillä lehtikuvat olivat mahdottoman epäselviä ja kyllästyin vastaamaan aina väärin.. Mutta, uusi kisa on taas käynnissä ja uudet arvaukset on jo kirjattu nettiin. Hyvää viikonloppua kaikille =)

P.s. tässä kaunis keltasirkku ja kuva on löytynyt Googlesta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti