Myöhäisherännyt

Lienen myöhäisherännyt, sillä vasta tällä viikolla huomasin, että valkoinen väri on kaunis ja sisustuksessa  "ihan kiva juttu "=) Jo useita vuosia ovat sisustuslehdet ja -blogit olleet pullollaan kuvia ranskalaisesta maalaisromantiikasta jossa kotien pääväri on valkoinen ja sisustusesineet ovat uusvanhaa, kulunutta, valkeaa. Kodit ovat toki olleet kauniita mutta  persoonallisuuden ja uusvanhan tunnelman tavoittelu sisustustavaroilla, joita myydään ympäri maailmaa, jopa lähihuoltsikoilla, alkaa kieltämättä jo vähän tympiä...

Koti merkitsee jo sanana paljon ja jokaisella on oikeus tehdä kodistaan juuri sellainen kun itse haluaa. Toisille ympäröivät esineet merkitsevät enemmän ja he ehkä käyttävät enemmän aikaansa sisustukseen ja sen suunniteluun. Jotkut taas pitävät kodin tärkeimpänä ominaisuutena sitä, että on jonkinlainen katto pään päällä ja kodista löytyy välttämättömät huonekalut ja hyödykkeet. On paljon ihmisiä joille kodin sisustaminen ei ole elämän ykkösasia vaan koti on enemmän toimintaa ja tunnetta.

Oma haaveeni on se, että kotini olisi toimiva, esteettisesti kaunis, rento ja  lapsi-ja koiraystävällinen. Kodin siisteys olisi ihana asia, johon tulisi pyrkiä (se, että vanhemmat käyvät töissä kodin ulkopuolella, perheessä on kolme lasta ja koira, asettaa tiettyjä haasteita kodin siisteyden ylläpitoon). Raha on myös kovin olleellinen asia kun mietitään kodin sisustamista. Pian rahaakin tärkeämmäksi asiaksi nousee varmaankin kierrätys ja ekologisuus kun puhutaan sisustamisesta ja mietitään kodin hankintoja. Esineen arvon mitannee pian se, kuinka suuren hiilijalanjäljen se jättää...

Vaikka arvostankin kotiani suuresti ja olemme perheenä tehneet tärkeitä ratkaisuja kotia hankkiessa ja sitä rakentaessa,  niin silti, pohjimmiltaan ajattelen että tämä kaikki on vain maallista. Tärkeintä kodissa on tunne ja tunnelma. Vanhat tavarat, joilla on jokin tarina, ovat merkityksellisempiä kuin uudet marketista hankitut. Toki myönnän, että sydämeni sykähtää joka kerta uutena hankitulle, Kartellin lampulleni kun kierrän siihen valot, ihanasta, oranssia hohtavasta valokatkaisimesta . Samaa sykähdystä ei synny kun napsautan valot lapseni Jyskin pöytälamppuun...

Mutta, kuitenkin, tänään huomasin haaveilevani Ikean TYSSEDAL-vaatekaapista... ja tämä johtunee kaapin kauniista, valkeasta väristä, uusvanhasta muotokielestä ja ehkäpä eniten edullisesta hinnasta. Vastaava valkea hyväkuntoinen, oikeasta puusta tehty, vanha kaappi maksaa nääs TORI.fi:ssä tuplasti enemmän...

Elämässä ei voi aina valita ekologisesti oikein... Mutta, tässä kuvia IKEA:n valkeasta kaunottaresta =)