Paratiisiomenapuu

Kulunut viikonloppu on ollut hikinen mutta nii-in palkitseva =) Torstaina saimme kuormallisen soraa ja sitä onkin sitten lapioitu kahden ihmisen voimin pihamaalle. Blogipäivityksen otsikko olisi voinut hyvinkin olla Suo, kuokka ja Jussi -sanontaa muunnellen: Sora, lapio ja emäntä mutta koska jutun päätähtenä on omenapuu niin olkoon otsikkona "Paratiisiomenapuu".

Syyskuun pihakasvien yllättäjä on ollut kiistattomasti pieni ja hento omenapuu, joka on tehnyt ihan valtavasti kauniita, punervia omenoita. Puu hankittiin nelisen vuotta sitten paikallisen K-raudan pihamyymälästä. Siellä hän nojaili yksinään jo tyhjentyneeseen myyntipöytään. Oli jo syyskuun loppu ja päivät koleita. Yksi omenapuu odotti yhä ostajaansa. Hintaa hänellä oli enää 5 euroa. Ja minähän hänet sieltä bongasin ja mukaani otin kun sain niin halvalla =) 

Omenapuu isutettiin aurinkoiselle paikalle ja hänelle annettiin vettä sekä tuoretta multaa. Tuli talvi ja rusakot. Eräänä aamuna huomasin kauhukseni, että puput olivat yön tunteina napsineet omenapuun hennosta latvasta puolet pois. IIKK. Oletimme, että pieni, hento puu ei tästä koskaan enää toipuisi. Mutta, lupasimme hänelle toipumiseen aikaa ja pidimme peukkuja pystyssä, että hän vahvistuisi ja jatkaisi kasvuaan. 

Tänä keväänä pieni puu ilahdutti runsaalla kukinnolla. Ja eilen maistoimme ensimmäiset omenat. Googletin puun lajin ja selvisi että pieni puu on Paratiisiomenapuu. 

Pihalla kasvavat auringonkukat yllättivät myös kasvullaan (vaikka auringonkukan siemenpussissa oli mainittu kasvin korkeus, en tapani mukaan sitä rohjennut uskoa...). Nämä kukat huitelevat kolmen metrin korkeudessa, siksi tämä taivasta kohti suuntaava kuvakulma =) Aurinkoista viikonvaihdetta!!