Powered By Blogger

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Epistä

Siis, tänään kirjoitan keski-ikäisyyden kiroista. Tällä viikolla pidin perinteiset kotikutsut, jossa esiteltiin Oriflametuotteita. Ilta oli mukavan kepeä ja saimme testailla tyttöporukalla ihonhoitoon liittyviä tuotteita ja kuulla asiaa ihonhoidosta ja käyttäjäkokemuksia kosmetiikasta. Kertakaikkiaan kiva ilta, kiitos kaikille osallisille, tytöille =)

Kutsuilla sain päivittää omaa kosmetiikkavarastoani ja ihan uusia "must" -ihonhoitotuotteita tulikin tilattua lisää. Puhun siis jo kosmetiikkavarastosta, sillä kaappini pursuavat jos jonkinlaisia purkkeja ja purnukoita, joilla olisi tarkoitus ehostaa ulkoista olemustani.

Tutkaillessani omaa peilikuvaani nyt tarkemmin huomasin uusia ikääntymisen merkkejä. Okei, luonnollisesti ikääntyminen kuuluu asiaan kun saa elinpäiviä lisää. Ja oikeasti, nyt 40+ vuotiaana olen kiitollinen siitä, että olen ylipäänsä hengissä. Mutta, turhamaisuus iskee välillä päälle kuin hyöky(tai kuuma)aalto ja tyytymättömyys valtaa mielen. Mutta, missä on sukupuolten välinen tasa-arvo, kun puhutaan ulkoisista ikääntymisen merkeistä. Miksi on niin, että naiset vanhenevat ja vastaavan ikäiset miehet, he vaan kypsyvät ja ikääntyvät charmikkaasti.... Siis ihan epistä!!

Kosmetiikkatuotteiden määräkin sen jo kertoo: omistan lukuisia tuotteita, joilla taistellaan ikääntymisen merkkejä vastaan ja armas aviomieheni omistaa tasan tarkkaan kolme tuotetta joilla hän ehostaa itseään. Paljastan tässä ne mieheni omistamat tuotteet eli partahöylä, all over-suihkusaippua ja dödö. Oma tuotevarastoni on huomattavasti laajempi ja sen inventointiin ei tässä riitä kirjoitustila.

Aamuisin sukupuolten epätasa-arvon huomaa parhaiten. Kun herään ja olen tehnyt aamutoimet, aloitan ehostautumisen. Ensin kasvot pestään tai kuten nyt opin meikkikutsujen myötä, puhdistetaan kasvovedellä, joka elvyttää ihoa (ei siis välttämättä  kannata pestä vedellä jotta kasvot eivät kuivu liikaa). Tämän jälkeen minun kuuluisi laittaa kosteusvoide, joka kiinteyttää. Voiteen jälkeen seerumi, joka kirkastaa kasvot ja hidastaa ikääntymistä. Sitten vuorossa värivoide, joka peittää ihon pienet ja isot virheet ja valokynällä valoisuutta&hohtoa juonteisiin (rypyt piiloon).

Värivoiteen jälkeen meikin voi kiinnittää puuterilla, jossa on timanttipölyä. Puuteri tuo hehkua jo niin elottomaan ja jo vähän roikkuvaankin ihoon. Huulipuna puolestaan piristää kasvojen ilmettä ja kulmien värjäys kohottaa väsynyttä katsetta. Ripsiväri syventää ja tehostaa silmien väriä. Luomivärien kanssa voi pelata niin, että roikkuvat silmäluomet häipyvät ja silmät näyttävät suuremmilta (banaani-varjostus lienee kaikille tuttu). Jos edessä on rankka päivä, voi meikin kiinnittää vielä suihkeella, joka takaa ettei mikään paikka naaman ehostuksesta valu kesken päivän kiireiden. Ja tämä oli siis minun henkilökohtainen ehostusohjelmani jota minun tulisi noudattaa, jotta voisin lähteä pirteänä päivän haasteisiin ja itsevarmana "ihmisten ilmoille".

Ja mitä tekee armaani. Aamukahvin ja hammaspesun jälkeen hän on siisti& huoliteltu ja valmis päivän haasteisiin.

Ryppyvoiteet ja seerumit &tehotipat ovat luku sinänsä. Niitä minulta löytyy aikas monta, sillä ensimmäiset ryppyvoiteet on hankittu jo kaikenvaralta, ennen varsinaista rypistymistä... Silmänympärysvoiteet ovat myös yksi "must-juttu". Ja mikä on mieheni vastaveto -hän kasvattaa koko parran. Eipä näy rypyt ja juonteet eikä ihon pienet virheet. Ja ne pienet rypyt silmien ympärillä (jotka jäävät parran ulkopuolelle) ovat vain pikantti lisä miehekkääseen habitukseen.

Juu, mikä tässä postauksessa on siis "se juttu". Mitä tästä voi oppia.  Minun ratkaisuni on ollut hyvin yksinkertainen; jätän suurentavat meikkipeilit kauppaan ja silmälasit yöpöydälle. Ikänäkö on joskus siunaus tässä välillä niin turhamaisessa ja ulkonäkökeskeisessä maailmassa.

Toinen ratkaisu löytyköön niistä kaikista ihanista purkeista ja purnukoista (turhakkeista?) ,joiden parantavaa (kohottavaa& kiinteyttävää& kaunistavaa) sisältöä toiveikkaana taputtelen ja tupsuttelen kasvoihini ja joilla vahvistan naisellista itsetuntoani.


Ja sitten ne tämän päivän kuvat, jotka eivät taaskaan liity mitenkään tekstiin. Ulkona on ihana auringonpaiste ja vuodenaikaan nähden lämmintä. Orvokit ja asterit kukkivat ennätyksellisen hyvin lämpimän syksyn johdosta. Orvokeilla on jo kolmas kukintakierros menossa. Kaunista sunnuntaita =)








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti